VALIDOINNIN JALO TAITO

TARVELÄHTÖINEN SOVITTELU JA KATKOSTEN HOITO-KOULUTUS PERUSTUU PSYKOLOGIAN TRI:N MARSHALL B. ROSENBERGIN KEHITTÄMÄÄN VUOROVAIKUTUSPROSESSIIN (NVC- ENGLANNIKSI ”NONVIOLENT COMMUNICATION”).  LINKKI KOULUTUKSEEN

”NVC:n tavoite ei ole muuttaa ihmisiä ja heidän käyttäytymistään niin että saat mitä haluat; tavoite on saavuttaa suhteita, jotka perustuvat rehellisyyteen ja empatiaan ja jotka tyydyttävät kaikkien tarpeet. ” Marshall B. Rosenberg

HALLITSEEKO PSYKOTERAPEUTTI VALIDOINNIN KIELEN TÄYDELLISESTI JA AINA?

Psykoterapiakoulutuksissa todetaan usein validoinnin olevan yksi terapeuttien keskeisimmistä työkaluista. Validointia käsitellään alan kirjallisuudessa paljon ja monisanaisesti. Erilaisten määritelmien perusteella lukijalle saattaa syntyä mielikuva validoinnin vaikeudesta. Toisaalta voi syntyä sellainen vaikutelma, että terapeutti hallitsisi validoinnin ikään kuin intuitiivisesti, ilman koulutusta. Aiheen perusteellisesta ja syvällisestä käsittelystä huolimatta ei mielestäni ole olemassa riittävän konkreettisia ja selkeitä ohjeita validoinnin harjoittelemiseksi ja tehostamiseksi. Joissakin lähteissä (esim. Leahy L., Dennis T., Napolitano L., 2011) todetaan, että jokaisella asiakkaalla on ikään kuin oma validointikielensä ja että toisinaan terapeutin tapa validoida saattaa olla joillekin asiakkaille epäsopiva. Myös nämä näkemykset lisäävät vaikutelmaa validoinnin vaikeudesta.

 

Tässä tulevassa koulutuksessa haluan nostaa esiin psykologian tohtori Marshall Rosenbergin jo 1970-luvulla kehittämän Non Violent Communication –menetelmän (NVC) terapeuteille ja asiakkaille tarjoamat mahdollisuudet psykoterapiatyössä. NVC on mielestäni helposti ymmärrettävissä ja omaksuttavissa oleva menetelmä, joka antaa välineitä myös validointi- ja kommunikointipulmiin. Uskon, että menetelmä helpottaa terapeutin työtä ja parantaa asiakkaan kokemusta validoinnista. Sen avulla asiakaskin voi helposti oppia terapeutin käyttämiä yksinkertaisia käsitteitä ja työkaluja omaa kommunikointi- ja itsevalidaatiotapaansa helpottamaan. Tällä hetkellä useissa maissa on onneksi jo tarjolla NVC-koulutusta psykoterapeuteille

NVC:TÄ VOI KÄYTTÄÄ MONENLAISISSA YMPÄRISTÖISSÄ

Minun kokemukseni perusteella kun käytämme NVC:tä – oman, toisen henkilön tai ryhmän toiminnan ymmärtämiseen – pääsemme myötäelämisen tilaan ja paremman yhteyteen sekä itseen että muiden kanssa. Juuri siksi NVC on mielestäni lähestymistapa, jota voidaan soveltaa tehokkaasti kaikilla vuorovaikutuksen tasoilla ja eri tilanteissa:
• läheisissä suhteissa
• perheissä
• kouluissa
• organisaatioissa ja laitoksissa
• psykoterapiassa ja ohjauksessa
• erilaisissa neuvotteluissa
• monenlaisissa kiistoissa sovittelutekniikkana ja sovittelufilosofiana

TIETYT VUOROVAIKUTUSTAVAT VIERAANNUTTAVAT MEITÄ MUISTA IHMISISTÄ

Englanninkielinen lyhenne NVC, tulee kansainvälisesti vakiintuneesta nimestä Nonviolent Communication, väkivallaton vuorovaikutus. Nimi saattaa hätkähdyttää, mutta kielen väkivaltaisuus on itse asiassa kovin tuttua ja arkipäiväistä jopa psykoterapeutin vastaanotolla.

Vuorovaikutuksessa toisten kanssa olemme usein nopeita luokittelemaan, arvostelemaan, tuomitsemaan, syyllistämään ja moittimaan toisiamme sekä neuvomaan, vaikka neuvoa ei ole pyydetty. Vertailemme ja vaadimme, tyrmäämme, leimaamme, syyllistämme, syyllistymme. Harmillisen usein ajattelemme tietoisesti tai tiedostamatta näin: ”Minä olen oikeassa ja sinä väärässä. Ei se ollut minun vikani, vaan sinun. Saat sen, mitä olet ansainnut.” Tai näin: ”Sinä olet oikeassa ja minä väärässä. Saan sen, mitä olen ansainnut.”

Vaikka emme pitäisi puhetapaamme väkivaltaisena, monet sanamme saattavat stimuloida joko itsessämme tai muissa ärtymystä ja tuskaa. Tämän kaltainen vuorovaikutus ei edistä yhteyttä ja yhteistyötä osapuolten välille, vaan johtaa sen sijaan usein lisääntyviin konflikteihin, ristiriitoihin ja katkoksiin.

NVC:n mukaan luonteeseemme kuuluu nauttia myötäelävästä auttamisesta ja vastaanottamisesta. Me olemme kuitenkin oppineet monenlaista ”elämästä vieraannuttavaa vuorovaikutusta”. Tämä vuorovaikutustapa ei kuitenkaan ole meille luonnollinen, vaan opittu. Kielemme ja kulttuuritaustamme usein ohjaavat meitä suuntaamaan huomiomme sellaisiin kohteisiin, jotka eivät aina johda rakentavaan vuorovaikutukseen taikka yhteyteen toisen kanssa.

PSYKOTERAPEUTTI ON MYÖS IHMINEN

Valitettavasti tai onneksi psykoterapeutti putoaa aika ajoin samoihin sudenkuoppiin mihin muutkin ihmiset. Olemme psykoterapeutteina saaneet samoja invalidoivia vuorovaikutusmalleja kuin meidän asiakkaatkin. Kokemukseni mukaan juuri se, että haluaa niin kovasti auttaa asiakasta, monesti juuri haittaa taitavaa toimintaa kun ryntäämme nopeasti ratkaisemaan asioita, antamaan neuvoja monesti selvittämättä, mikä ongelman perimmäinen syy on, taikka pysähtymättä siihen, mitkä ovat toisen ihmisen tunnetila,  vastaanottamiskyky ja tarpeet tällä hetkellä, kun hän puhuu. Jos esimerkiksi väsyneenä ei pysähdy tarkastelemaan sen hetkisiä asiakkaan ja terapeutin tarpeita, niin monesti hieno interventio tai viisas neuvo saattaa mennä täysin ohi maalin ja jopa loukata asiakasta.

SUUNNISTUS PSYKOTERAPIAINTERVENTIOIDEN VIIDAKOSSA HELPOTTUU

Se milloin ja kenelle ja mitä interventioita milloinkin teemme on ikuinen pohdinta-aihe monissa psykoterapian koulutuksissa ja työnohjauksissa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen kokonaisuus ja etenee psykoterapiaprosessissa eri vauhtia ja eri polkuja. Terapeutin sensitiivisuus siihen, missä asiakas menee ja mitä tarvitsee juuri nyt on usein avainroolissa terapian onnistumiselle pitkällä tähtäimellä. Lisäksi terapeutin sensitiivisuus ja tietoisuus myös omille tunnetiloille ja tarpeille auttaa huomattavasti siihen, ettei sekoita omia triggereita ja skeemoja asiakkaan hoitoon. Lisäksi se auttaa rakentamaan itsemyötätuntoa hetki hetkeltä vahvemmaksi ja itsetietoisuutta paremmaksi ja sitä kautta kehittyä sekä ihmisenä että ammattilaisena.

Kokemukseni mukaan, NVC-prosesssi auttaa metakommunikoimaan omia ja asiakkaan prosesseja vastaanotolla ja vastaanottojen välissä niin, että suunnistus monenlaisten interventioiden viidakossa helpottuu. Kun on virittynyt omiin ja asiakkaan tarpeisiin, niin on helpompi valita juuri sopiva interventio juuri tähän hetkeen ja samalla nähdä kokonaiskuvaa kirkkaammin.

NVC-PROSESSI OHJAA MEITÄ KOMMUNIKOIMAAN VIELÄ TIETOISEMMI

NVC ohjaa meitä muotoilemaan uudelleen tapaamme ilmaista itseämme ja kuunnella muita. Tavaksi tulleiden, automaattisten toimintojen sijasta sanoistamme tulee tietoisia vastauksia, jotka pohjautuvat vankasti tietoisiin havaintoihimme, tunteisiimme ja tarpeisiimme. Meitä opastetaan ilmaisemaan itseämme rehellisesti ja selkeästi, samalla kun otamme toiset huomioon kunnioittavalla ja myötäelävällä tavalla. Keskusteluissa alamme kuulla sekä omia että toisten perustarpeita. NVC opettaa meitä tekemään selkeitä havaintoja ja erittelemään, miten käyttäytymistavat ja olosuhteet meihin vaikuttavat. Me opimme tunnistamaan ja ilmaisemaan selvästi, mitä me käytännössä haluamme kussakin tilanteessa. Malli on yksinkertainen, vaikka vaatii harjoittelua, mutta pystyy silti saamaan aikaan suuria muutoksia.

Alamme nähdä itsemme, muut, aikomuksemme ja suhteemme uudessa valossa sitä mukaa, kun NVC korvaa vanhoja puolustautumisen, vetäytymisen ja hyökkäämisen mallejamme tilanteissa, joissa meitä tuomitaan ja arvostellaan ja erityisesti konfrontointikatkoksissa. Vastustus, puolustuskannalla oleminen ja väkivaltainen kielenkäyttö vähenevät merkittävästi. Kun me luokittelun ja tuomitsemisen sijasta keskitymme selvittämään juuri senhetkisiä havaintoja, tunteita ja tarpeita, löydämme oman myötäelämisen kykymme. Korostamalla syvällistä itsemme ja muiden kuuntelemista NVC edistää arvostusta, huomiokykyä ja empatiaa ja synnyttää molemminpuolisen halun hoitaa ja selvittää väistämättömiä katkoksia taidokkaasti.

NVC EI OLE PELKÄSTÄÄN VUOROVAIKUTUSTAITO VAAN TEHOKAS SOVITTELUTEKNIIKKA

Vaikka NVC-kurssi on käytännöllinen esimerkkeineen ja harjoituksineen, sen sanoma on myös filosofinen. Syvemmällä tasolla se on jatkuva muistutus siitä, että suuntaisimme huomiomme sellaiseen kohteeseen, jonka avulla saavutamme suurimmalla todennäköisyydellä etsimämme.
Oletko kuullut tarinan miehestä, joka etsi jotakin kontallaan katulampun alla? Ohi kulkeva poliisi kysyi, mitä hän tekee. ”Etsin autonavaimiani”, vastasi hiukan humalaiselta vaikuttava mies. ”Pudotitteko ne tähän?” konstaapeli kysyi. ”En”, vastasi mies, ”vaan kujalle.” Nähdessään poliisin hämmentyneen ilmeen mies kiiruhti selittämään: ”Mutta tässä on paljon parempi valo.”
NVC antaa meille keinoja kohdistaa huomiomme, tietoisuutemme, juuri niihin kohteisiin, joista saisimme sen, mitä tavoittelemme: kehittää suhteita, jotka perustuvat rehellisyyteen ja empatiaan ja jotka huomioivat kaikkien tarpeet.

NVC auttaa meitä olemaan tietoisia valinnoistamme ja ymmärtämään, mikä katkaisee yhteyden ja mikä rakentaa sen. Tämän myötä kyky sovitella konflikteja win-win typpisesti ja hoitaa katkoksia sekä psykoterapiassa että muissa ihmissuhteissa paranee.

KOLMANNEN AALLON KOGNITIIVISET PSYKOTERAPIAT JA NVC-PROSESSI

Mielenkiintoista on, että uudet tutkimustulokset ja uudet kognitiivisen psykoterapian menetelmät vahvistavat neljän askeleen menetelmän toimivuuden ja viisauden. En huomannut mitään suuria ristiriitoja kolmannen aallon psykoterapiamenetelmien ja NVC-menetelmän välillä. Pikemminkin ne täydentävät ja selkiyttävät toisiaan ja NVC:ta on helppo integroida osaksi monenlaisia kognitiivisia psykoterapiatekniikoita.  Helpoin integrointipohja kolmannen aallon psykoterapioista mielestäni on skeemapsykoterapia ja erityisesti skeemapsykoterapian moodityöskentely sekä ACT-psykoterapia ja MBCT.

 

KATSO VIDEO, TUNNISTATKO OMAT TOIMINTATAVAT VASTAANOTOLLA?

Tämä video on pätkä verkkokurssista, joka on tulossa myös psykoterapeuttien ja niiden asiakkaiden käyttöön.

https://aitologia.fi/unit/hyvaa-tarkoittava-kuunteleminen-joka-ei-kuitenkaan-useimmiten-auta/?id=3770

Nämä videossa esitetyt toimintatavat NVC:n mukaan harvoin auttavat katkosten hoidossa ja pikimminkin aiheuttavat katkoksia, jos niitä käytetään liian aikaisessa vaiheessa keskustelua.

 

kirjoittaja: Anastasia Kozlovski

lääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti (KIT, Kela, Valvira)

kouluttaja, Koulutus- ja Konsultointikeskus Aitologian toimitusjohtaja

 

Lähteet:

  1. Leahy L., Dennis T., Napolitano L., (2011) Emotion Regulation in Psychotherapy: A Practitioner’s Guide 1st Edition. New York: Guilford.
  2. Rosenberg M., 2015 Nonviolent Communication: A Language of Life, 3rd Edition: Life-Changing Tools for Healthy Relationships (Nonviolent Communication Guides). Puddledancer Press
  3. Hayes, S. C., Strosahl, K., & Wilson, K. G. (1999). Acceptance and Commitment Therapy: An experiential approach to behavior change. New York: Guilford Press.
  4. Young, J.E., Klosko, J.S. & Weishaar, M.E. (2003). Schema Therapy. New York: Guilford.
  5. Germer C, Siegel R., Fulton P., (2013) Mindfulness and Psychotherapy, 2nd Edition. New York: Guilford.
  6. Savanna H., Kozlovski A. (2015) Suhde- ja vuorovaikutustaitojen neljä askelta. Verkkokurssi. https://aitologia.fi/course/suhde-ja-vuorovaikutustaidot/
  7. Kozlovksi A, (2014) Rakentavat vuorovaikutustaidot (NVC). Blogikirjoitus https://mielentaidot.fi/rakentavat-vuorovaikutustaidot-nvc/