Skeematerapia-konferenssi – Tutustu puhujiin

Hollantilainen Michiel van Vreeswijk (MSc) on kliininen psykologi ja G-Kracht Mental Health Care -instituutin toimitusjohtaja. Hän toimii kognitiivisen käyttäytymisterapian (VGCt) terapeuttina ja sertifioitu ohjaajana. Lisäksi Vreeswijk on yksilö- ja ryhmätason sertifioitu kouluttajatason skeematerapeutti (ISST).

Vreeswijk tunnetaan niin kotimaassaan kuin kansainvälisestikin skeematerapian inspiroivana kouluttajana, ohjaajana ja terapeuttina. Hän on myös toimittanut tai ollut mukana koostamassa useita alan kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita.

https://www.mfvanvreeswijk.com

 

Kliininen psykologi Rosi Reubsaet lähestyy Skeematerapia-konferenssin esityksessään skeematerapiaa vaiheiden kautta. Vaiheet ja niihin liitetyt tavoitteet, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä asenne terapiaa kohtaan auttavat potilasta saavuttamaan tuloksia askel askeleelta. Samalla myös terapeutti saa työhönsä varmuutta ja rakennetta. Prosessiin sisältyy tasapainoisesti kognitiivisen, kokeellisen ja käyttäymispsykologian piirteitä.

Reubsaetin luennossa esitellään erilaisten vaiheiden luonnetta ja taustaa. Mukana on konkretiaa ja käytännön harjoittelua sekä runsaasti tilaa keskustelulle.

More about Rosi

Rosi Reubsaet is a clinical psychologist, cognitive behavioural therapist and schema therapy supervisor who has specialized for two decades in working with individuals who suffer from severe personality disorders. She gives international courses and workshops, and she is a board member of the personality disorders division of the Dutch Association for Behavioral and Cognitive therapy. Rosi is the co-founder and general director of the House for Schema Therapy, a mental health care facility in the Netherlands where, together with colleagues Guido Sijbers, Wiesette Krol, Judith Vanhommerig and Judith Hollands, she treats people with personality disorders with schema therapy. With the same four colleagues she also runs the Academy for Schema Therapy, a Dutch institution for delivering schema therapy supervision and training.

Dr. Roelofs is a clinical psychologist and an ISST certified advanced level schema therapist (supervisor) for children, adults and groups. He works at Maastricht University where he examines the schema model in adolescents. He is the main investigator of a large Dutch study on the effects of group-schematherapy for adolescents with personality disorder pathology and he is currently setting up a study in which the effects of group-schematherapy in eating disorder patients is examined. He also works at Youz Maastricht, a clinical center for the treatment of children and adolescents and he work in a small private practice. In his presentation, dr. Roelofs will focus on the current state-of-art knowledge of schematherapy for adolescents.

 

 

Satu Kaski PsT, ISST sertifioitu kouluttajatason skeematerapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (VET)

Satu Kaski on työ- ja organisaatiopsykologi, työnohjaaja ja coach, joka hyödyntää työterveys- ja ryhmien kanssa sparraustyössä skeematerapeuttisia menetelmiä

Kirsti Räisänen LT, kouluttajapsykoterapeutti, työterveyshuollon erikoislääkärikouluttaja

Satu Kaski on työ- ja organisaatiopsykologi, työnohjaaja ja coach, joka hyödyntää työterveys- ja ryhmien kanssa sparraustyössä skeematerapeuttisia menetelmiä. Kirsi Räisänen on työterveyslääkäri, joka hyödyntää työterveyslääkärin työssä skeematerapeuttisia menetelmiä.

Workshopin aihe ”Skeematerapian soveltaminen työikäisen aikuisväestön hoidossa – skeematerapian sovelluksia käytännön lyhyissä ryhmä- ja yksilöhoidoissa sekä sparrauksissa”

  • Antaa käytännön työvälineitä työikäisen väestön hoitoon lyhytkestoisilla skeemaryhmäpsykoterapeuttisilla hoitointerventioilla – joita voi soveltaa myös yksilöiden skeematerapiassa.

Antaa käytännön vinkkejä ja työvälineitä työyhteisöjen ja tavoitteellisten ryhmien lyhytinterventioihin.

Tässä workshopissa käymme läpi ja harjoittelemme yhdessä mm. Miten skeematerapiaa voidaan soveltaa työnohjauksessa, sparrauksissa sekä coachingissa niin yksilöiden kuin tavoitteellisten tiimien apuna.

Satu Kaski PsT, kouluttajapsykoterapeutti, ISST sertifioitu kouluttaja tason skeematerapeutti, jolla on pitkä ura niin kliinikkona kuin henkisen valmentautumisen asiantuntijanakin taiteessa ja urheilussa.

Workshopin aihe ”Positiiviset skeemat ja niiden merkitys suorituskyvyn kehittämisessä taiteessa ja urheilussa”

Tässä workshopissa tutustutaan, mitä positiiviset skeemat ovat ja mikä niiden merkitys on kliinisessä taiteen ja urheilun alan psykologisessa työssä. Haitalliset skeemat ovat kuten emotionaalinen tsunami, josta ihminen pyrkii selviytymään tavalla tai toisella välttääkseen niihin liittyvää tuskaa. Kliinisessä taiteen ja urheilupsykologisessa työssä skeemamuutokseen liittyy myös positiivisten skeemojen vahvistaminen. Suorituskyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää myös positiivisten skeemojen tunnistamista, huolimatta mahdollisesta haitallisten skeemojen aiheuttamasta pahoinvoinnista. Youngin mukaan positiivisia skeemoja on 14 ja ne jakautuvat nk. perinteisiin ydintarveluokkiin. Tässä workshopissa hyödynnetään Youngin positiiviset skeemat kysely lomaketta (Young Positive Schema Questionnaire (YPSQ) skeemojen tunnistamisessa. Tässä workshopissa tutustumme erilaisiin tapoihin tutustua ja vahvistaa positiivia skeemoja.

Satu Kaski Kouluttajapsykoterapeutti, jolla on pitkä kokemus skeematerapiasta ja sen hyödyntämisestä eri asiakasryhmillä. Suomentanut ja käyttänyt Bernsteinin lomakkeita käytännön työssä

Workshopin aihe ”Vahvuuksien hyödyntäminen terve aikuinen-moodin vankistamisessa– Bernsteinin kyselylomakkeet käytännön työssä”

Workshopissa tutustutaan ’terve aikuinen’ moodiin hyödyntämällä Bernsteinin kehittämiä vahvuuksiin perustuvia menetelmiä (Bernstein Strengths Scale (BSS) ja Bernstein List of 48 Strengths (BLS)). Jokainen vahvuus voi auttaa meitä pyrkimyksissämme elämämme tavoitteiden suhteen. Mitä enemmän vahvuuksia on ja mitä enemmän niitä käyttää, sitä paremmin suunnan elämässä voi löytää. Tämä ei tarkoita, että kaikkia niitä tarvitaan. Jopa vain yksi näistä vahvuuksista voi auttaa eteenpäin. Tarkoituksena on lähestyä asiaa ”lasi on puoliksi täynnä” ajatuksella, jolloin ymmärrämme ja arvostamme niitä vahvuuksia, mitä meillä jo on ja voimme ottaa ne käyttöön kohdataksemme ja tyydyttääksemme välittömät tarpeemme. ’Terve aikuinen’ moodi voidaan nähdä dynaamiseksi kokonaisuudeksi, jossa hyödynnämme omia vahvuuksiamme. Tässä workshopissa lähestytään ’terve aikuinen’ moodia Bernsteinin vahvuuksiin perustuvan neljän faktorin avulla: itseohjautuvuus, itsesäätely, yhteys (ihmissuhteet) ja transsendenssi (pyrkimys merkityksellisyyteen). Workshopissa harjoitellaan, miten Bernsteinin menetelmiä voidaan hyödyntää asiakastyössä. Workshopissa osallistujat pääsevät itse kokeilemaan ja harjoittelemaan.

 

Niina Jukkara sertifioitu skeematerapeutti, lapset, nuoret, aikuiset (advanced) . Kouluttajapsykoterapeutti, kognitiivinen psykoterapia, sh psyk. hoitotyö. Niina Jukkara on pitkän linjan ammattilainen psykiatriassa ja hän on yksityisenä psykoterapeuttina toiminut jo 10 vuotta tehden lasten, nuorten ja aikuisten ja vanhempien kanssa ymmärrystä lisäävää, tunteisiin keskittyvää ja persoonan rakennetta sekä vuorovaikutusta korjaavaa psykoterapiaa. Hän myös työnohjaa ja kouluttaa, viime vuodet (2016-) keskittyen erityisesti skeematerapiaan.

Worhsopin aihe ”Kuinka valjastaa ilo ja hyväksyntä osaksi psykoterapiaa”

Esityksen focus on tuoda onnellisen lapsen moodin (Happy Child) ja välittävän hyväksyvän aikuisen moodin (Healthy Adult) roolit ja yhteys sekä merkittävyys näkyväksi osaksi psykoterapiaa. Esitys antaa myös vinkkejä hyödyntää tätä yhteyttä ja keinoja miten luovuutta ja hyväksyntää (ja em moodien rooleja) voi lisätä psykoterapiassa.

 

Vaativan tason skeematerapeutti (ISST) Sauli Valkeajärvi. Olen koulutukseltani psykologi ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti senior. Tämän lisäksi olen sertifioitu vaativan tason skeematerapeutti (ISST) ja olen suorittanut DKT:n intensiivikoulutuksen.

Workshopin aihe ”Skeematerapia vs. DKT – integroimisen mahdollisuuksia?”

Workshopissa Sauli käy läpi seuraavia asioita: Sekä skeematerapia että dialektinen käyttäytymisterapia ovat todettu vaikuttaviksi epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Skeematerapian mukaan epävakautta tuottaa lapsen emotionaalisten perustarpeiden ja niihin vastaamisen kohtaamattomuus. DKT:n mukaan epävakaa persoonallisuushäiriö on nimenomaan emootioiden säätelyn häiriö. Skeematerapeutti kysyy, mikä moodi on nyt läsnä. DKT-terapeutille keskeinen kysymys on, mitä taitoja potilas tarvitsee. Keskeistä on myös hyväksynnän ja muutoksen tasapainottaminen. Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä näillä terapioilla on? Millaisia mahdollisuuksia on yhdistää DKT-menetelmiä skeematerapiaan? Sauli avaa skeematerapian ja DKT:n eroja ja yhtäläisyyksiä sekä integroimisen mahdollisuuksia esimerkkitapauksen avulla.

 

Sertifioitu vaativan tason skeematerapeutti (ISST) Sanna-Kaija Nuotio. Olen koulutukseltani psykologi ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti senior. Toimin yksityisenä psykoterapeuttina Turussa sekä kognitiivisen psykoterapian työnohjaajana että kouluttajana. Opiskelen tällä hetkellä skeematerapian työnohjaajaksi. Minulla on pitkä kliininen työkokemus sekä erityisosaamista traumojen hoitoon liittyen. Skeematerapian humaanius, teoreettinen selkeys sekä tunnetyöskentelyn mahdollistavat menetelmät kiehtovat minua paljon.

 

Sertifioitu vaativan tason skeematerapeutti (ISST) Mira Castrén.  Olen koulutukseltani psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti. Toimin yksityisenä ammatinharjoittajana Lahdessa tehden psykoterapiaa ja työnohjausta skeematerapeuttisesta ja kognitiivisesta viitekehyksestä. Aiempi kliininen työkokemukseni on psykiatrian erikoissairaanhoidon puolelta painottuen haastavien psyykkisten häiriöiden hoitoon. Skeematerapian kokemukselliset menetelmät, erityisesti korjaava mielikuvatyöskentely, on osoittautunut kokemukseni mukaan toimivaksi.

 

Yhteisen workshopimme aihe on ”Tulevaisuuteen suuntautuva Korjaava Mielikuvatyöskentely IR”.  Käymme läpi seuraavia asioita: Voiko tulevien haasteellisten tilanteiden etukäteen mielessä kuvitteleminen auttaa selviytymään niistä paremmin? Motivoiko se muuttamaan haitallista käyttäytymistä? Miten ja missä terapian vaiheessa tulevaisuuteen suuntautuvaa IR käytetään? Miten se yhdistetään Terveen Aikuisen moodin vahvistamiseen? Aihetta käsitellään tutkimustiedon valossa, tapausesimerkein sekä käytännönläheisesti harjoituksia pienryhmissä tehden.

 

Sanna-Kaijan toisen workshopin aihe on ”Traumojen hoito Korjaavalla mielikuva- ja tuolityöskentelyllä”. Käyn workshopissa läpi: Mitä tiedetään tutkimustiedon valossa Korjaavan mielikuvatyöskentelyn tehokkuudesta traumojen hoidossa? Miten traumakarttaa voi hyödyntää hahmotettaessa asiakkaan keskeisimpiä haitallisia skeemoja? Miten tuolityöskentelyllä voi lievittää traumojen häiritsevyyttä? Käsittelen aihetta luennoimalla, tapausesimerkin avulla sekä harjoituksia tehden.

 

Sanna Mäkinen, psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, sertifioitu vaativan tason skeematerapeutti (ISST), Minna Lammi, psykologi, kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti, sertifioitu skeematerapeutti (ISST)

Workshopin aihe on ”Vaativan/perfektionistisen asiakkaan hoitaminen skeematerapiassa”

Sanna ja Minna kertovat workshopista seuraavaa: Keskeinen terapian haaste usein on, miten asiakas oppii erottamaan liiallisen vaativuuden tai suorituskeskeisyyden terveestä jämäkkyydestä. Workshopissa harjoittelemme terveen aikuisen moodin tunnistamista ja vahvistamista. Lisäksi käymme läpi vaativuuden hoidon haasteita terapeutin näkökulmasta (esim. miten terapeutin oma vaativuuden skeema voi vaikuttaa terapiaan).

Minna Toikka, Sertifioitu kouluttajatason skeematerapeutti, ISST.Olen psykologi, kognitiivinen senior kouluttajapsykoterapeutti ja sertifioitu kouluttajatason skeematerapeutti (ISST). Psykoterapia- ja kouluttajatyöni ohella toimin Suomen skeemasertifiointien maakoordinaattorina.

Workshopin aihe on ”Kietoutuneisuus ja minän kehittymättömyys -vähemmälle huomiolle jäänyt skeema”

Minna kertoo esityksestää seuraavaa: Kietoutuneisuuden skeema vääristää ja hämmentää käsitystä itsestä, vaikeuttaa läheisten ihmissuhteiden muodostamista ja syventämistä sekä on tavallinen osatekijä mm epävakaan ja narsistisen persoonallisuushäiriön problematiikassa. Tunnistamisen jälkeen skeematerapialla on tämän skeeman parantamiseen paljon tarjottavaa. Kokeneillekin skeematerapeuteille kietoutuneisuuden skeema on usein yksi niitä skeemoja, joihin paneutuminen on jäänyt vähäisemmälle huomiolle ilmeisempien ja akuutimmin työstöä vaativien skeemojen rinnalla. Kietoutuneisuuden problematiikan ymmärtäminen osana skeemakäsitteellistämistä voi kuitenkin oleellisesti katalysoida hoitoprosessia.

Janne Vesalainen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti.Olen psykologi (v. 1996) ja kognitiivinen psykoterapeutti, jolla on erityistä kiinnostusta ahdistushäiriöiden hoitoon. Työssäni yhdistän kognitiivisen- ja kognitiivisen käyttäytymisterapian ja skeematerapian lähestymistapoja.

Workshopin aihe on ”Tulevaisuuteen suuntautuva mielikuvatyöskentely ahdistusta herättäviin teemoihin liittyen”.

Janne kertoo esityksestä seuraavaa: Ahdistuksessa huomio kohdistuu enemmän nykyhetkeen ja tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Ihmisten käyttäytymisen ja asioiden ennustettavuus on viimeaikaisessa skeematerapian tutkimuksessa nostettu perustarpeen asemaan. Viime vuosina skeematerapian käyttö erilaisten häiriöiden ja ongelmien hoidossa on laajentunut entisestään ja myös integratiivisempi ote skeema- ja moodityöskentelyn rinnalla on yleistynyt. Tässä esityksessä esitellään ahdistuksen hoidossa käytettävä integratiivinen menetelmä. Siinä yhdistyy kognitiivinen psykoterapia abc-mallineen, Mindfulness ja tulevaisuuteen suuntautuva mielikuvatyöskentely, millä pyritään vahvistamaan mm. ennustettavuuden kokemusta.

Jari Peltomaa, sairaanhoitaja (AMK), kognitiivinen psykoterapeutti, ryhmäskeematerapeutti (ISST). Puhuja on kognitiivinen psykoterapeutti sekä kansainvälisen skeematerapiajärjestön sertifioima vaativan tason ryhmäskeematerapeutti, joka on työuransa aikana pyrkinyt edistämään ryhmämuotoisten kognitiivisten terapiaryhmien käyttöä ja ohjannut itse useita erilaisia ryhmiä.

Workshopin aihe on ”PINTAA SYVEMMÄLLE – RYHMÄN LUOTSAAMINEN HAASTAVISSA TILANTEISSA”

Esityksessä käsitellään tilanteita, joissa ryhmän ohjaajan on vaikea pitää ryhmää optimaalisella toimintatasolla ja esitetään keinoja saada kytkettyä koko ryhmä mukaan haasteiden ratkaisemiseen.

Reetta Aalto-Setälä psykologi, kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti sr, skeematereapeutti. Olen psykologi, kouluttajapsykoterapeutti sr ja lanu-skeematerapeutti. Olen aloittanut työurani lasten terapioista perheneuvolassa, tällä hetkellä asiakaskunnastani suurin osa on aikuisia. Työajastani pääosa kuluu työnohjaukseen ja kouluttamiseen. Mielenkiinnon kohteitani on skeematerapia ja kognitiivinen traumojen hoito.

Workshopin aihe on ”Haavoittuvan lapsen kohtaaminen mielikuvissa – kokemuksellinen workshop”

Esityksestä Reetta kertoo seuraavaa: Tavoitteena on hioa haavoittuvan lapsen kohtaamista ja lohdutusta sekä vanhemmointia. Työpaja on kokemuksellinen, jossa pariharjoitteiden avulla lähdetään konkreettisesti treenaamaan sekä omia vanhemmointitaitoja että kohtaamaan myös omaa haavoittuvuutta niissä rajoissa, mikä tuntuu luontevalta. Työpaja soveltuu lasten, nuorten, ryhmien ja aikuisten kanssa työskenteleville. Workshoppiin osallistuminen edellyttää perustiedot skeematerapiasta ja omista moodeista.

 

Sirpa Hakkarainen, psykologi ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti. Psykologi ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti, jolla vankilapsykologin työn kautta pitkä kokemus rikoksia tehneiden kuntoutuksesta ja psykoterapiasta. Perehtynyt etenkin rikoksia tehneiden skeematerapiaan.

Workshopin aihe on ”Rikollisten skeematerapia”

Esityksestä saa käsityksen rikoksia tehneiden skeematerapian erityispiirteistä, rikoksia tehneille tyypillisistä moodeista, rikoksen tapahtumaketjun tutkimisesta osana skeematerapiaa ja mitä huomioida terapiasuhteessa.

Arja Suovesi-Pöysti, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti, EMDR-terapeutti, Lasten skeematerapia-oppaan kirjoittaja. Olen saanut lasten ja nuorten skeematerapian (ST-CA) sertifikaatin keväällä 2021 ja piakkoin olen myös vaativan tason skeematerapeutti. Kouluttajina ja työnohjaajinani ovat olleet ulkomailta Christof Loose, Maria Galimzyanova ja Jeffrey Roelofs, joilta olen saanut oppia paljon, miten skeematerapiaa ja eri menetelmiä sovelletaan lapsille ja nuorille sekä vanhempien skeemaohjantaan. Lisäksi olen osallistunut aikuisten skeematerapian kansallisiin ja kansainvälisiin workshoppeihin ja se näkyy vahvasti työotteessani aikuispotilaiden kanssa. Minulla on taustalla pitkä kokemus perheneuvolatyöstä ja olen toiminut yli kymmenen vuotta ammatinharjoittajana sekä työnohjaajana ja kouluttajana. Olen suuntautunut traumojen ja mieliala- ja ahdistushäiriöiden hoitoon lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.

Arjan workshopin aihe on ”VIHAISEN LAPSEN MOODI – YHTEYS TERVEISIIN RAJOIHIN JA JÄMÄKKYYTEEN”

Vihan tunteet ovat monilla psykoterapiassa olevilla estyneitä johtuen kasvuhistoriasta, jossa vihan tuntemista ja ilmaisua ei ole tuettu. Joissain perheissä vihan ja aggression ilmaisu on ollut turvatonta tai uhkaavaa jonkun läheisen taholta. Toisen ärsyyntymisen tai ylipäätään tahdon ilmaisut voivat johtaa vuorovaikutuksessa käyttäytymismalleihin, jossa alistutaan, uhriudutaan, tehdään toisten puolesta tai liikaa eikä osata puolustaa itseä tai asiaansa tai omaa lastaan sekä asettaa terveitä rajoja. Myös moni hoitoalalla tai terapiatyössä työskentelevä tunnistaa vihaisen moodin itsellään heikoksi, mikä voi osaltaan johtaa omien tarpeiden kieltämiseen ja jopa työuupumukseen. Workshopissa syvennytään teemaan myös kokemuksellisesti erilaisin toiminnallisin välinein (esimerkiksi ilmapallot, pyyhkeet, joustavat nauhat). Tuolityöskentely on keskeinen tunnefokusoitu menetelmä, jossa vihaiselle lapsimoodille annetaan ääni. Lasten, nuorten, vanhempien että aikuisten kanssa työskentelevät

Tarja Koffert Kognitiivisen yksilöpsykoterapian ja perheterapian kouluttajapsykoteerapeutti, skeemaryhmäohjaaja ISST, tutkija. Olen kognitiivisen yksiöpsykoterapian ja perheterapian kouluttaja psykoterapeutti ja skeemaryhmäohjaaja (advanced level ISST). Olen jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan käyttänyt kuvallisuutta psykoterapiassa ja kehittänyt työotettani potilailta saamani palautteen pohjalta. Tällä hetkellä työskentelen tutkijana Turun yliopiston Lasten psykiatrian tutkimuskeskuksessa. Tehtävänäni on ollut kirjoittaa digitaalisessa hoitoympäristössä toteuttavaa hoito-ohjelmaa raskauden aikaisen masennuksen hoitoon ja aloittamassa uudessa hankkeessa, jossa kirjoitetaan mielialaohjelmaa asevelvollisille.

Workshopin aihe on ”Audiovisuaalinen työote skeematerapian apuvälineenä”

Tarja kuvaus workshopiin liittyen: Olen käyttänyt audiovisuaalinen työotetta skeematerapian apuvälineenä itselle haitallisten tulkintojen tunnistamisessa ja skeemojen joustavammaksi työstämisessä. Perhealbumikuvista kootulta kronologiselta elämänviivalta potilas nimeää maladaptiivisen skeemansa, jota työstetään potilaan kotona Video Talk nimisen hoito-ohjelman mukaisin tehtävin ensin kasvojen valokuvaamisella ja sen jälkeen videointitehtävin. Potilas ottaa kasvokuvia itsestään kotona, joista vastaanotolla tutkitaan hänen tunnetiloja sekä nimetään tunteisiin liittyviä skeemoja. Videotehtävien avulla opetellaan tunnistamaan tukahdutettuja tarpeita. Potilaan itsestä kuvaama video katsotaan vastaanotolla pienissä osissa ja potilas tekee videolta havaintoja itsestään. Kun potilas huomaa itsestään tutkiessaan tv ruudulta ottamaansa tallennetta, että hänen kehollinen olemuksensa muuttuu eri mooditiloissa hän oivaltaa kehomuutoksistaan, että omat sisäiset viestit saavat aikaan kasvoissa huoliryppyjä, kehon lysähtämistä, äänen alentumista ja puheen hitautta jne. Tämä on hänelle konkreettista informaatiota mooditilan aiheuttamista reaktioista. Keholliset huonovointisuuden merkit aktivoivat hänessä surun potilaan ymmärtäessä kuinka paljon kärsimystä vahingollinen tulkintatapa tuottaa hänelle. Havaintojen avulla tulleen oivalluksen seurauksena myötämielisempi suhtautumisen itseen on helpompaa. Audiovisuaalisen työotteen tavoite on korjata maladaptiivisen skeeman vääristämää tulkintaa itsestä ja opettaa videotyöskentelyn avulla uusia joustavampia skeemoja sekä tallentaa hoidon päätteeksi potilaan käyttöön relapsien ehkäisyyn ns. ”ensiapuvideo”. Työotetta on käytetty yksilöpsykoterapiassa ja ryhmäterapiassa.Esityksessäni puhun molemmista kokemuksista.

Koulutukseltaan Anastsia Kozlovski yleislääkäri ja kognitiivinen kouluttajapsykoterapeutti. Olen työskennellyt yleislääkärinä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä sairaaloissa ja psykiatrian poliklinikoilla. Tällä hetkellä toimin yrittäjänä ja tarjoan konsultointi- ja psykoterapiapalveluita aikuisille pareille ja nuorille. Olen kansainvälisesti sertifioitu advanced ja supervisor tason aikuisten skeemapsykoterapeutti (ISST). Valmistun 2022 lopussa sertifioiduksi advanced tason pariskeemapsykoterapeutiksi (ISST).

Workshopin aihe on ”Avuton Antautuja- moodin tunnistaminen ja taitava käsittely”.

Anastasia kertoo workshopista seuraavaa: Monessa kroonisessa ongelmassa asiakkailla on nähtävissä ns. Avuton Antautuja moodi, joka toisaalta kovasti puhuu ongelmistaan, muttei halua tehdä niille mitään, kun uskoo, ettei mikään kuitenkaan auta. Tästä umpisolmusta on vaikea päästä, ellei terapeutti tunnista ja nimeä tätä moodia empaattisesti, tutki sen syntymekanismeja sekä konfrontoi sitä. Tässä workshopissa käsitellään, miten se tehdään niin, että asiakkaalla olisi mahdollisuus poistua tästä moodista ja löytää omaa toimijuutta ongelmista huolimatta.

Workshopin aihe on ”Pariskeemapsykoterapia, miten skeematerapeuttinen kahden jalan- ja kolmen konfliktityypin malli auttaa parisuhdeongelmien selvittelyssä”

Anastasia kertoo workshopista seuraavaa: Monilla psykoterapia-asiakkailla on monenlaisia parisuhdesolmuja, joiden kanssa he painivat elämässään jatkuvasti. E. Roedigerin kolmen konfliktityypin ja kahden jalan mallin avulla niitä on mahdollista käsitellä niin, että jokainen konflikti tulisi ymmärrettävämmäksi sekä asiakkaille että terapeuteille. Lisäksi tarjolla on tekniikoita, miten vaihemallin avulla niitä konflikteja ratkaistaan pariskeematerapeuttisesti. Tässä workshopissa esitetään lyhyesti avainkäsitteitä ja harjoitellaan tehokkaita tekniikoita parisuhdekonfliktien ratkaisemiseksi.