SKEEMOISSA JA MOODEISSA EDINBURGHISSA – Youngin opastusta peruslähteille ja moodimallin sovellusta vakavaan traumatisoitumiseen (DID)

”Enlight 2019” toukokuussa Skotlannin pääkaupungissa Edinburghissa tarjosi mielenkiintoista koettavaa niin vanhaa kaupunkia iltaisin kävellessä (vanhimmat rakennukset 1400-luvulta) kuin itse asiassa - Skeematerapian eri sovelluksia opiskellessa. Olin viimeksi vastaavassa konferenssissa Pietarissa vuonna 2015, tällöin nimellä ”White Nigths -Summer School”. Sinne lähdimme pienellä ryhmällä (kollegat Katri S., Reetta A-S, Jorma F.) hakemaan oppia erityisesti lasten ja nuorten skeematerapiaan, josta maailmalla (erityisesti Saksassa ja Venäjällä) oli jo kokemusta. Sen jälkeen olenkin kouluttautunut ST-children-adolescent -ohjelmassa Suomessa- viisaan Cristofer Loosen johdolla ja meitä työnohjaamassa on käynyt myös Venäjältä raikas ja luova Maria Galimzyanova.

Lasten ja nuorten skeematerapiasta on Luotteen ja Loosen johdolla alkamassa toinen koulutusryhmä syksyllä 2019! Suosittelen lämpimästi!

Edinburghin kolmipäiväisessä konferenssissa workshopin valinta kullekin päivälle etukäteen ei ollut helppo, koska monia mielenkiintoisia teemoja oli tietysti tarjolla. Hain oppia tällä kertaa skeemaryhmäterapiasta; antoisan päivän piti norjalainen Erlend Aschehoug, pariterapiasta (taitavat Poul Perris ja Travis Atkinson) ja Marleen Rijkeboerin ja Rafaela Huntjensin pitämästä workshopissa liittyen moodimallin soveltamiseen traumatyöhön - dissosiaatiossa ja DID:ssa (Dissociative Identity Disorder).

Edinburghin Linna

Ensin kuitenkin muutama asia, jonka skeematerapian kehittäjä Jeffrey Young halusi viestittää luennossaan ”The Interplay between schema and modes” ensimmäisen päivän iltana.  Young halusi painottaa skeematerapeuteille, että on puutteensa ja riskinsä, jos työskennellään vain moodien kanssa tai jos työskennellään liiaksi vain skeemojen kanssa.  Tämä painotus hänen mielestään vaihtelee riippuen kouluttajasta ja maasta. Mikäli skeematerapian työskentelyssä painotetaan liiaksi vain MOODEJA, on riskinä, että tietyt, tunnistamatta jääneet ”ydinskeemat” ja niihin liittyvät intensiiviset tunteet jäävät tunnistamatta ja edelleen helposti triggeroituvat. Tunnistamattomat skeemat jäävät elämään eikä potilas koe riittävää validaatiota ja ymmärrystä syvemmällä tasolla. Tunnistamattomat skeemat voivat haitata myös terapiasuhteessa (tietysti myöskin terapeutin) ja tämä voi johtaa hoidon keskeytymiseen. Skeemoihin liittyvät ydintarpeet jäävät tunnistamatta!  

 

Toisaalta, jos työskennellään liiaksi vain SKEEMOJEN kanssa, voi sekin johtaa hankaluuksiin. Monet elämää haittaavat käyttäytymismallit ja selviytymismoodit jäävät elämään. Suojautuva puoli ja muut moodit estävät skeemojen muutosta ja tunneyhteyttä. Rankaisevan vanhemman ja muiden vanhempimoodien työskentely jää vajaaksi. Tällöin eri puolien integroituminen ei mahdollistu. Moodidialogit ja lapsimoodien kanssa työskentely on välttämätöntä sisäisten konfliktien työstämiseksi ja emotionaalisten muutoksen aikaansaamiseksi.

Summa summarum - skeemat ja moodit ovat suhteessa toisiinsa, skeemat ovat moodien ”sisällä”. Tavoitteena aina on YDINTARPEIDEN tavoittaminen. Youngin sanoin, ”moodit ovat skeemavetoisia integroituneita emotionaalisia reaktioita ja siitä johtuvaa käyttäytymistä”. Useimmat skeemat koetaan lapsimoodeissa, erityisesti haavoittuneen lapsen moodissa.

Hollantilaisten Prof. dr Marleen Rijkeboerin ( Maastricht yliopisto, ISST sertifioitu työnohjaaja kouluttaja, Hollannin skeematerapiayhdistyksen presidentti) ja DR. Rafaele Huntjensin (Groningen yliopisto, kansainvälisesti tunnettu DID tutkija ja päätutkija  Schema therapy for DID -tutkimuksessa) workshop ”Schema Therapy with dissociative disorders” oli itselleni erittäin antoisa, josta sain eväitä aikuisten traumatyöhön. He tutkivat parhaillaan skeematerapian ja moodimallin käyttöä dissosiatiivisissa häiriöissä (Shaw, Rijkeboer, Huntjens, Arntz & Farrell, 2016). DID hoitoon ei ole olemassa esim. Nice suosituksia eikä ole kontrolloituja tutkimuksia. Tähän asti DID hoitoon on ollut käytettävissä traumamalli (rakenteellisen dissosiaation malli) ja sosiokognitiivinen malli. Moodimallin ja siihen liittyvien kokemuksellisten interventioiden on huomattu sopivan hyvin myös DID häiriöstä kärsiville. Skeematerapia on jo todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi erilaisissa varhaiseen traumatisoitumiseen liittyvissä häiriöissä. Moodimalli pystyy kuvaamaan ja tavoittamaan potilaiden yksilöllisiä kokemuksia eri minätilojen ja identiteetin vaihteluissa. Eri persoonan puolissa voidaan nähdä erilaisia moodeja. Moodimalli on transdiagnostinen. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (DID) on moninainen, vakava ja paljon toimintakykyyn vaikuttava häiriö, joka liittyy lapsuudessa koettuihin vakaviin traumoihin. DID potilaat kokevat erilaisten ja vaihtelevien identiteetin tilojen lisäksi usein depersonalisaatiota, derealisaatiota ja amnesiaa. Huntjens kertoi alussa paljon tutkimuksesta liittyen amnesiaan DID potilailla ja eroaako muistaminen esimerkiksi trauma-identiteetin minätilassa (Trauma identity state) ja välttämiseen liittyvässä minätilassa (Avoidant identity state) DID potilailla, PTSD potilailla ja terveillä kontrolliryhmillä. Aiheesta kiinnostuneet löytävät hänen nimellään paljon lisätietoa tästä teemasta.

Britti

Moodityöskentelyn hoitomallissa potilas ja terapeutti tapaavat ensin kahdesti viikossa kahden vuoden ajan, sitten kolmantena vuonna kerran viikossa. Tämän jälkeen seuraa kuusi booster- käyntiä. Hoito alkaa kärsivällisellä psykoedukaatiolla skeemoista, moodeista ja perustarpeista, sillä DID potilaat eivät tiedä tarpeista taustansa vuoksi. Vähitellen hoitoon tuodaan erilaisia traumatekniikoita ja asioita kerrataan ja fokusoidaan paljon. Hoidossa terapeutin on muistutettava jatkuvasti itseään Slow down, slow down. Terapeutilta vaaditaan lämpöä, kärsivällisyyttä, empatiaa, vahvaa fokusointia, mutta ei pelastamista. Tuoliteknikoita käytetään mm. siten, että eri tuolille ”tuodaan” eri identiteetin puolia, joita validoidaan ja haastatellaan, mutta varsinaiseen traumahistoriaan ja yksityiskohtiin ei mennä. Jokainen identiteetin puoli on jollain tavalla tärkeä henkilölle ja palvelee jotain tarvetta elämässä, sisältää positiivista puolta myös. Hoidossa keskitytään tunteisiin ja tarpeisiin. Eri puolien kanssa työskentely tuodaan moodikielelle (Mitä tarvetta varten tämä puoli on syntynyt/ on olemassa?) Kaikki tunteet ovat ok, mutta kaikki käyttäytyminen ei ( vihan ja aggression erotusta). Dissosiaatiosta annetaan myös psykoedukaatiota, autetaan huomaamaan siihen siirtyminen ja triggerit. Dissosiaatio nähdään normaalina eloonjäämis- tai selviytymiskeinona äärimmäisen stressaavissa tilanteissa. Keinoina käytetään maadoitusta ja sopivan aktivaation hakemista (esim. joustava nauha potilaan ja terapeutin välillä), huomion pysymistä tässä ja nyt. Aina palataan ja vahvistetaan tarpeita ja oikeutta niihin. Mielikuvatyöskentelyä (ImRS) tehdään hyvin vähitellen. Myös edistyminen on DID potilaille pelottavaa, liittyen terapian jälkeiseen selviytymineen ja vastuuseen.

Kouluttajien kokemus omien potilaiden toipumisesta oli hyvin rohkaiseva ja he kokivat terapian kokonaiskeston ja harventamisen kolmantena vuotena toimivan riittävän hyvin. Hoidon keskeyttäminen on ollut hyvin vähäistä hoidon ja tutkimuksen piirissä olevien parissa. Moodimallin mukainen hoito ei tapahdu vaiheittain (vakauttaminen, traumatyö ja integraatio), vaan prosessinomaisesti askel askeleelta ja slowdownmaisesti. Rikjeboerin ja Huntjensin kunnioittava ja myötätuntoinen ja hyvin innostunut tapa kertoa työstään DID potilaiden kanssa välittyi aidosti. Teimme paljon harjoituksia, joissa toden teolla saimme miettiä keinoja esimerkiksi dissosiaation aktivoiduttua. Workshop päättyi meidänkin terapeuttien vahvistavaan työskentelyyn ja yhteyden kokemiseen (kuva).

Kiitos Edinburgh ja joukolla ensi vuonna mukaan: Inspire 2020 -Reinventing the Therapeutic relationship, Kööpenhamina 28-30.5.2020. (kts. ISST sivut).

 

 

Arja Suovesi-Pöysti, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti VET, lasten ja nuorten skeematerapiakoulutus (sertifikaatiovaiheessa) 

 

Syksyllä 2019 alkaa ISST koulutuskokonaisuus Schema Therapy for children and adolescents ST-CA curriculum

Lisätietoja ja ilmoittautuminen koulutukseen löytyy tästä linkistä:

https://www.lyyti.in/Schema_Therapy_for_children_and_adolescents_STCA_curriculumkoulutus_englanninkielinen_9696

Koulutuksen viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.8.2019