Käytöshäiriöiden Käypä hoito –suositus

Käytöshäiriöblogi

Joulukuussa 2018 julkaistiin viimeisin Käypä hoito –suositus lasten ja nuorten käytöshäiriöistä. Suosituksen laati Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen, sekä Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä. Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyä, arviointia, diagnostiikkaa ja hoitoa, sekä esittää näyttöön perustuvia hoitomuotoja.

Työryhmään kuului myös Luote Oy:n ja Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen toiminnassa vaikuttava psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Jorma Fredriksson. Hän oli mukana suosituksen laatimisessa Suomen Psykologiliiton edustajana. Haastattelin lyhyesti Jormaa suosituksesta, käytösongelmaisten lasten hoidosta, sekä hänen omasta työhistoriastaan aiheen parissa.

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joita määrittää pitkäkestoinen ikätasosta poikkeava aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös. Käytöshäiriötasoinen ongelmakäyttäytyminen haittaa sosiaalisia suhteita ja suoriutumista, sekä heikentää yksilön toimintakykyä. Käytöshäiriöihin voi liittyä laaja-alaistakin piittaamattomuutta toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista, sekä yhteisön laeista ja normeista. Käytöshäiriö poikkeaa uhmakkuushäiriöstä siten, että uhmakkuushäiriöissä lapset ja nuoret eivät riko lakia tai toisten perusoikeuksia (esim. eivät varasta, pahoinpitele, rääkkää eläimiä tai kiusaa muita.) Käytöshäiriöt tutkitusti liittyvät usein myös nuorisrikollisuuteen.

Käytöshäiriöihin altistavat tekijät ovat sekä biologisia että psykososiaaliseen ympäristöön liittyviä. Esimerkiksi aivojen rakenne ja toiminta, temperamentti, persoonallisuus, vanhemmuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja kasvuympäristö vaikuttavat käytöshäiriön kehittymiseen. Käytöshäiriöihin voi myös kytkeytyä ADHD-oireilua, niillä onkin todettu olevan yhteisiä etiologisia riskitekijöitä. Monella saattaa myös olla samanaikainen tunne- ja käytöshäiriö. Käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyn kannalta tärkeitä tekijöitä ovat turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, sekä tunne-, vuorovaikutus-, ja ongelmanratkaisutaidot. Myös matalan kognitiivisen suoriutumisen, erityisesti kielellisten pulmien, aikainen tunnistaminen ehkäisee käytöshäiriöiden kehittymistä.

Käypä hoito –suosituksessa pidetään psykososiaalisia interventioita käytöshäiriöiden ensisijaisena hoitomuotona. Varsinkin strukturoitu vanhempienohjaus, yksilö-tai ryhmämuotoiset kognitiivis-behavioraaliset hoidot ja sosiaalista oppimista hyödyntävät menetelmät on todettu toimiviksi. Myös perheen sitouttaminen hoitoon on havaittu yhdeksi avaintekijäksi!

Jorma Fredriksson kertoo Käypä hoito –suosituksen olleen valmistelussa parin vuoden ajan; ”Aineiston keruussa pääosassa ovat olleet laajat meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset, joihin on sisällytetty satoja yksittäisiä hoitoja. Lisäksi mukaan on otettu suppeampia vaikuttavuustutkimuksia sellaisista interventioista, joita Suomessa käytetään.” Jorma pitää suosituksen johdanto-osuutta erityisen ansiokkaana, sillä siitä välittyy suosituksen perustana olevan näyttöön perustuvan aineiston laadukkuus ja laajuus.

Käytösongelmaisten lasten ja nuorten hoidon kannalta Jorma nimeää suosituksen ydinkohdiksi vanhempienohjauksen ja hoidon ikäsensitiivisyyden; ”Alle kouluikäisten lasten kohdalla vanhempienohjauksesta on suosituksessa selvin näyttö.” Suosituksessa sanotaankin, että esimerkiksi strukturoidulla vanhemmuustaito-ohjauksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa lasten käytösoireiluun. Vahvaa näyttöä omaavissa vanhempainohjausinterventioissa on hyödynnetty kognitiivis-behavioraalista teoriaa, sosiaalista ja operanttia oppimista, sekä kiintymyssuhdeteoriaa. Jorma painottaa hoidon ikäsensitiivisyyttä myös nuorten kohdalla; ”Hoidossa on tärkeää muistaa huomioida nuoren iänmukaisesti laajeneva kaveriporukka ja muu sosiaalinen ympäristö.” Suosituksen mukaan parhaita tuloksia nuorten käytöshäiriöiden hoidossa on saatu hoidoista, jotka huomioivat, nuorten itsensä ja heidän vanhempiensa ohella, myös nuorten omat toimintaympäristöt.

Jorman ensimmäiset kokemukset käytösongelmaisten lasten ja nuorten hoitamisesta ovat 80- ja 90-luvuilta, jolloin hän toimi pääkaupunkiseudulla koulupsykologina. Lasten ja nuorten ikäjakauma oli 6-vuotiaasta esikoululaisista aina täysi-ikäisiin lukiolaisiin asti. ”Hoitosuhteessa olleet lapset ja nuoret usein opiskelivat erityisluokilla. Fokusoidut interventiot olivat useimmiten kestoltaan melko rajattuja”, Jorma kertoo. ”Hoitojen kestoihin vaikutti, että näihin aikoihin koulumaailmassa käytiin keskustelua siitä voiko koulupsykologi tarjota oppilaille terapiaa”, hän jatkaa. Jorma painottaa, että monella näistä lapsista ei ollut käytöshäiriödiagnoosia, ja että heillä usein oli usein käytösongelmien lisäksi muita vaikeuksia, kuten ahdistus- tai masennusoireilua.

Vaikka käytösongelmat ovatkin yleisin lasten ja nuorten hoitoonohjauksen syy, niin Jorman mukaan vaikuttaa siltä, ettei tällä hetkellä lapsia ja nuoria juuri ohjata ostopalveluterapioihin käytöshäiriöiden vuoksi. Yksi syy tähän voi olla se, että monet käytöshäiriöiset lapset ovat sosiaalitoimen interventioiden piirissä. Käytösongelmaiset lapset ja nuoret saatetaan sekä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, että sosiaalitoimessa ohjata määrämittaiseen fokusoituun ryhmähoitoon, jonka rinnalla toteutetaan strukturoitua vanhempienohjausta. Esimerkkinä em. kaltaisesta ryhmämuotoisesta interventiosta mainittakoon Aggression Replacement Training (ART), joka on Suomessa laajasti käytössä esimerkiksi lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon piirissä.

Jorma toteaa keskustelun lopuksi, että käytösongelmaisten lasten ja nuorten hoidon kannalta ehkä on tärkeää kiinnittää huomio myös lapsen tai nuoren vahvuuksiin! Käytösongelmaisen lapsen tai nuoren kanssa työskennellessä on syytä välttää aiheuttamasta hänelle lisää lommoja itsetuntoon ja pitää mielessä, että lapsi tai nuori yksinkertaisesti ei kykene aina toimimaan toisin. Myönteinen ja vahvuudet huomioiva ilmapiiri auttaa lapsia ja nuoria kehittämään omaa joustavuuttaan, sosiaalisuuttaan ja luovia ongelmanratkaisutaitojaan!

Lisätietoa ja lähteitä:

Käypä hoito –suositus (lapset ja nuoret)
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50118

Luvut ”Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen koulussa” (Fredriksson) ja ”Lasten ja nuorten vaikeiden käytöshäiriöiden hoito” (Timonen) kirjassa Lasten ja nuorten kognitiiviset ja käyttäytymisterapiat. https://verkkokauppa.duodecim.fi/6517.html

Aggression Replacement Training. http://www.suomenart.com/

 

Kimmo Pihlaja